Jostain sitten taas keksin tämänkin, että pitää tutustua viskeihin ja suoraan sanottuna opetella ihan alusta asti niiden nauttiminen. En ole koskaan ollut erityisen intona väkeviin viinoihin (pl. salmiakkikossu), mutta viskit ovat ajatuksena alkaneet houkuttamaan. Ehkä tämä on joku vanhenemiseen liittyvä asia tai sitten olen päässyt sinuiksi sisäinen snobini kanssa 🙂

Kyselin hieman tutuilta suosituksia millä kannattaisi aloittaa, kun on aikanaan hankkinut kitkerät muistot heikkolaatuisten sekoiteviskien kanssa. Aika monelta suunnalta mainittiin ensimmäisenä Bowmore ja mitäs sitä sen enempää ihmettelemään kun ohjeet on saatu. Kävin Alkosta hakemassa (kun minulle ei yrityksestä huolimatta myyty Bowmorea Kööpenhaminen lentokentällä paria viikkoa aikaisemmin) pullon ”Bowmore 15 Years Old Darkest Single Malt Scotch Whisky” -nimistä tuotetta. Siitä ja muista Bowmoren tuotteista löytyy maistelukommentteja Whisky-Pagesista.

Eilen tuli sitten pullo avattua ja ensimmäiset maistiaiset otettua. Ohjeita maistamiseen tuntuu löytyvän aika monenlaisia ja erityisesti veden määrä vaihteleen ohjeissa muutamasta tipasta 50-50 suhteeseen. Päädyin nyt tällä kertaa maistamaan ensin ihan raakana ja sitten pienen vesitilkan kera. En tiedä oliko vettä liian vähän maisteluun, mutta ainakin näin ensimmäisellä kerralla alkoholi tuntui hieman peittävän makuja. Kuitenkin oli mielenkiintoista huomata, että viskissä todella on erilaisia aromeja. Paljon opeteltavaa on vielä, mutta 15 vuoden takaiset kauhukokemukset on nyt kuitenkin saatu painettua pois mielestä ja opettelu voi alkaa.

Niin ja tutuille tiedoksi, että meillä on siis todellakin viimeinkin sellaista viskiä mitä kehtaa vieraille tarjota ja myös tarjotaan halukkaille. Ette ehkä uskoneet tätä päivää näkevänne, joten tervetuloa maistelemaan. Lasien osalta valikoima on vielä aika surkea, mutta pitää jossain vaiheessa hankkia kunnolliset viskille sopivat maistelulasit.