Avainsana-arkisto: e-kirja

Kindlen 3G yhteys toimii Suomessa

Amazon julkisti tänään uuden version Kindle-lukulaitteestaan (saatavilla elokuun 27. päivä). Laitteen tietoja läpi selatessani huomasin, että suomalaisillekin asiakkaille luvataan mahdollisuus käyttää laitteen langattomia toimintoja. Pakko oli heti rynnätä oman Kindlen kimppuun ja laittaa verkkoyhteydet päälle. Riemu oli suuri, kun laite kytkeytyi verkkoon ja synkroinoi uusimmat ostokset langattomasti. Melkein vuosi tätä iloa jouduttiin odottamaan, mutta viimeinkin Suomi on sivistysvaltio tältäkin osin.

Kukahan mahtaa olla Amazonin sopimusoperaattori Suomessa? Pikaisella googlauksella ei löytynyt pienintäkään vinkkiä.

Sähköinen vai fyysinen kirja

Mashable on tehnyt kyselyn, jossa selvitettiin iPadin ja Kindlen paremmuutta sähkökirjojen lukulaitteena heidän lukijoidensa näkökulmasta. Ei liene yllättävää, että iPad arvioitiin paremmaksi, mutta mielenkiintoista olikin paljonko ääniä sai kolmas vaihtoehto eli fyysinen kirja. Kyselyyn vastanneista vain 11% oli sitä mieltä, että fyysinen kirja on paras vaihtoehto.

Vaikka kyseisen sivuston lukijat edustavatkin ns. diginatiiveja, ei tulosta voi kuitenkaan ohittaa ihan kevyesti. Näiden edelläkävijöiden jalanjäljissä kulkee melkoisen suuri osa meistä. Hyvä esimerkki tästä on älypuhelinten leviäminen ns. tavallisten ihmisten käyttöön. Nekin olivat aluksi pienen edelläkävijäjoukon suosiossa, mutta Nokian ja Applen kaltaisten yritysten tukemana aika moni meistä käyttää älypuhelin kategoriaan kuuluvaa laitetta. Muutos on tapahtunut pääasiassa muutaman viime vuoden aikana.

En päässyt itse kyselyyn vastaamaan, mutta en tiedä olisinko osannut edes vastata. Itse olisin tällä hetkellä vaihtamaan lehdet ja osan ammattikirjallisuudesta iPadiin, mutta vielä löytyy monia kaunokirjallisuuden teoksia, joiden fyysisen kappaleen omistaminen tuntuu tärkeältä. Pääsin kokeilemaan iPadia maanantaina ja kokemus oli häkellyttävän positiivinen. Väitän, että Apple osui kultasuoneen ja pääsi määrittämään kuluttajien vähimmäisodotukset tablettien osalta. Ja voin sanoa, että rimaa ei vedetty ihan matalalle, jos vertaa vaikka normaaliin Microsoftin ja Nokian tarjoamaan käyttäjäkokemuksen tasoon.

Ihan toinen kysymys muuten on se, että onko sähkökirja fyysisen ”kopio” vai onko se jo täysin uudenlainen teos. Jälkimmäisestä hieman esimakua Huffington Postin sivuilta.

Miltä maailma näyttää iPadin saavuttua

Kovan kohun ja ennakkomarkkinoinnin jälkeen Applen iPad on viimeinkin tullut kuluttajien saataville, tosin vasta Yhdysvalloissa. Yksi ennakkoon eniten huomiota saanut laitteen sovellus on sähkökirjojen lukemiseen, hallintaan ja ostamiseen tarkoitettu iBooks, joten laitetta ja sen ympärille rakennettuja palveluita on syytä ”mittailla” kirjabisneksenkin näkökulmasta. Tokihan laitteesta on paljon muuhunkin.

Steve Jobs kertoi laitteen myyneen ensimmäisenä päivänä 300000 kappaletta ja sen jälkeen kolmen päivän aikana 150000 kappaletta lisää eli yhteensä 450000 laitetta muutamassa päivässä. Kyseessä on melkoisen hurja määrä, kun Amazonin Kindlen kokonaismyynniksi vuodesta 2007 alkaen on arvioitu enintään miljoona laitetta. Käytännössä Apple on siis rakentanut vajaassa viikossa puolet siitä asiakaskunnasta sähkökirjoille, joka Amazonilla on lähes kolmen vuoden työn tuloksena. Oletettavasti joukossa on myös laitefriikkejä, joilla on molemmat laitteet, joten asiakaskunnat ovat osittain päällekäiset. Lisäksi Amazonin Applen alustoilla toimivat Kindle-sovellukset toki sotkevat hieman tätä matematiikkaa.

Jos on laitteita myyty paljon, niin onpa myös sisältöäkin ladattu runsaasti. Ensimmäisten päivien aikana on ladattu peräti 600000 sähkökirjaa eli keskimäärin jokainen iPad:n omistaja on ladannut enemmän kuin yhden kirjan Applen kirjakaupasta. Sitä Apple ei sentään kertonut, että kuinka suuri osa kirjoista oli maksullisia ja kuinka suuri osa maksuttomia. Tästäkin huolimatta latausmäärät osoittavat, että mielenkiintoa sähkökirjoihin asiakaskunnassa on. Vaikka osa näistä lataajista onkin varmasti kirjan ladannut ihan testimielessä, niin kyseessä on siltikin uskomattoman kova juttu. Ajatellaanpa vaikkapa usean suomalaisen taskusta löytyvää Nokian puhelinta, jossa keskimäärin on ominaisuuksia runsain mitoin. Kuinka moni on edes kokeillut kaikkia puhelimensa toimintoja? Tai tietokoneensa mukana tulleita ohjelmia? Käytännössä Apple on nyt saanut jokaisen laitteen omistajan ainakin kokeilemaan palvelua, joka on mielestäni todella hyvä suoritus. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on enemmän tai vähemmän tietokone, jossa sähkökirjojen lukemismahdollisuus on vain yksi ominaisuus muiden joukossa eikä useimmille edes missään nimessä tärkeimpiin kuuluva ominaisuus.

Mielenkiintoista (ja surullista) on kuitenkin huomata, että Applen suomenkielisiltä sivuilta ei iBooks-sovellusta löydy, joten valitettavasti vaikuttaa siltä, että Suomessa on turha odottaa sähkökirjoja saataville iPad:n tullessa täällä myyntiin kevään/kesän aikana. Kuitenkin Amazonin Kindle-sovellus on saatavilla vaikka heti. Ikävää jos Suomi taas jää syrjään tai kauas tulevaisuuteen Applen välittämien sisältöjen osalta. Tällaista ilmiötä ja julkisuutta olisi suomalaisenkin kustannusmaailman hyvä hyödyntää omien sähkökirjamarkkinoidensa luomisessa.

Kirjastot ja e-kirjat

Parin viimeisen viikon aikana olen päässyt osallistumaan useampaankin keskusteluun suomalaisten e-kirjojen osalta. Keskeisin kysymys on tietenkin se, että milloin ns. padot aukeavat ja tarjonta ylittää markkinat synnyttävän kriittisen massan. Kirjastot ovat asiassa kovin aktiviisia ja painostavat käytettävissä olevilla keinoillaan kaikkia keskeisiä tahoja. Eikä ihme, koska kirjastot ovat tällä hetkellä asiassa se kaikkein aktiivisin osapuoli ja ne ovat erilaisilla kokeiluillaan saaneet asiakkaansa kiinnostumaan e-kirjoista. Synnytettyyn kysyntään vastaamiseksi ne tarvitsevat kirjailijoiden, kustantajien ja jakelukanavien apua.

BTJ:n tämän vuotisessa asiakasseminaarissa kirjastoalan vaikuttajilta kysyttiin mm. sitä, että mikä taho on ratkaisevassa roolissa tarjonnan aikaansaamisessa. Yli 60% vastaajista näki kustantajien pitävän ratkaisun avaimia käsissään. Kuitenkin kuultuani tekijäjärjestöjen puheenvuoroja en ole aivan varma, että missä määrin kustantajilla ihan oikeasti on noin määräävä asema. Tekijäjärjestöjen puheenvuoroista paistaa nimittäin hyvin vahvasti läpi haluttomuus antaa sähköisiä julkaisuoikeuksia kustantajille. En usko, että haluttomuus johtuu tarpeesta vaikeuttaa tilannetta vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että kellään ei ole selvää näkemystä sähköisen kustantamisen vaikutuksista tekijöiden tulotasoon. Suurin pelkohan on se, että sähköisten kirjojen piratismi johtaa kirjailijoiden tulojen katoamiseen. Toisenlaisiakin esimerkkejä toki löytyy, mutta niissä lähes poikkeuksetta kirjailijan työtapa ja rooli muuttuvat suhteessa nykyiseen. Kuinka moni nykykirjailija on valmis tai kykenevä muuttamaan työskentelytapojansa perusteellisesti?

Miksi kirjastot muuten ovat niin innoissaan e-kirjoista? Perimmäinen syy on varmastikin kehityksessä mukana pysyminen ja mahdollisuus pitkästä aikaa olla profeetta omalla maallaan. En kuitenkaan olisi kovinkaan yllättynyt jos kirjastotoimenjohtajien takaraivoissa houkuttelee ajatus muuttaa kirjaston kulurakennetta pääsemällä eroon kirjojen liikutteluun käytettävistä kulueristä. Voin kuvitella, että usean toimipisteen kirjastoissa tai aineistokimppojen kirjastojen toimipisteiden välillä kirjojen liikuttelu ei ole ihan ilmaista. Käyttämällä tuokin raha aineistoon ja muihin palveluihin voisi kirjasto vastata ihan uudenlaisten kohderyhmien tarpeisiin.