Avainsana-arkisto: BTJ

Kirjastot ja e-kirjat

Parin viimeisen viikon aikana olen päässyt osallistumaan useampaankin keskusteluun suomalaisten e-kirjojen osalta. Keskeisin kysymys on tietenkin se, että milloin ns. padot aukeavat ja tarjonta ylittää markkinat synnyttävän kriittisen massan. Kirjastot ovat asiassa kovin aktiviisia ja painostavat käytettävissä olevilla keinoillaan kaikkia keskeisiä tahoja. Eikä ihme, koska kirjastot ovat tällä hetkellä asiassa se kaikkein aktiivisin osapuoli ja ne ovat erilaisilla kokeiluillaan saaneet asiakkaansa kiinnostumaan e-kirjoista. Synnytettyyn kysyntään vastaamiseksi ne tarvitsevat kirjailijoiden, kustantajien ja jakelukanavien apua.

BTJ:n tämän vuotisessa asiakasseminaarissa kirjastoalan vaikuttajilta kysyttiin mm. sitä, että mikä taho on ratkaisevassa roolissa tarjonnan aikaansaamisessa. Yli 60% vastaajista näki kustantajien pitävän ratkaisun avaimia käsissään. Kuitenkin kuultuani tekijäjärjestöjen puheenvuoroja en ole aivan varma, että missä määrin kustantajilla ihan oikeasti on noin määräävä asema. Tekijäjärjestöjen puheenvuoroista paistaa nimittäin hyvin vahvasti läpi haluttomuus antaa sähköisiä julkaisuoikeuksia kustantajille. En usko, että haluttomuus johtuu tarpeesta vaikeuttaa tilannetta vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että kellään ei ole selvää näkemystä sähköisen kustantamisen vaikutuksista tekijöiden tulotasoon. Suurin pelkohan on se, että sähköisten kirjojen piratismi johtaa kirjailijoiden tulojen katoamiseen. Toisenlaisiakin esimerkkejä toki löytyy, mutta niissä lähes poikkeuksetta kirjailijan työtapa ja rooli muuttuvat suhteessa nykyiseen. Kuinka moni nykykirjailija on valmis tai kykenevä muuttamaan työskentelytapojansa perusteellisesti?

Miksi kirjastot muuten ovat niin innoissaan e-kirjoista? Perimmäinen syy on varmastikin kehityksessä mukana pysyminen ja mahdollisuus pitkästä aikaa olla profeetta omalla maallaan. En kuitenkaan olisi kovinkaan yllättynyt jos kirjastotoimenjohtajien takaraivoissa houkuttelee ajatus muuttaa kirjaston kulurakennetta pääsemällä eroon kirjojen liikutteluun käytettävistä kulueristä. Voin kuvitella, että usean toimipisteen kirjastoissa tai aineistokimppojen kirjastojen toimipisteiden välillä kirjojen liikuttelu ei ole ihan ilmaista. Käyttämällä tuokin raha aineistoon ja muihin palveluihin voisi kirjasto vastata ihan uudenlaisten kohderyhmien tarpeisiin.

Euroopan ensimmäinen Kindle(?)

Amazon Kindle kirjamessuillaSain juuri eilen töihin toimitettuna Amazon Kindlen kansainvälisen version. Omasta mokastani johtuen jouduin asioimaan Amazonin asiakaspalvelun kanssa ja muun asioinnin ohella sain kuulla, että heidän mukaansa olisin saanut Euroopan ensimmäisen virallista jakelutietä tulleen Kindle-laitteen. Onko tuo nyt sitten totta tai tarua ei ole juurikaan merkityksellistä, koska kohtahan näitä on kuitenkin jokaisella. Laite itsessään on todella miellyttävä käyttää ja se koukuttaa käyttäjäksen hyvin Apple-tyylisellä olemuksellaan. Verrattuna aiemmin käytössä olleeseen Bookeen Cybook Gen3 -laitteeseen käytettävyys on ihan eri luokkaa.

Konvertoin käsin pari BTJ Kustannuksen kirjaa laitteeseen ja olin todella yllättynyt kuinka pienellä vaivalla laitteeseen sai omaa aineistoa kohtuullisen edustuskelpoisena. Kustannusprosessissa ei ihan hirveän suuria muutoksia tarvitse tehdä, jotta olisi mahdollista julkaista aineistoa myös e-kirjoina. Kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa laitteeseen ja lukukokemukseen Helsingin kirjamessuilla BTJ:n osastolla 6d89. Suosittelen, mutta vain niille joilla on varaa hankkia itselleen samanlainen laite 🙂 On se vaan sen verran koukuttava…

Vielä kun Amazon saisi Suomessa jonkun operaattorin kanssa sopimuksen langattomien ominaisuuksien käyttämisestä, niin voittajaa on vaikea löytää. Jollei sellainen sitten ole Sonyn uusi langattomalla yhteydellä varustettu laite. Liikehdintää lukulaitemarkkinoilla ja muutenkin e-kirjojen ympärillä on nyt aika runsaasti, joten on mielenkiintoista nähdä kuinka mm. Viestinnän keskusliiton hanke asian ympärillä pysyy markkinoiden vauhdissa.

Ensiesiintyminen kirjastoalalla

Tänään oli sitten aika esittäytyä ensimmäistä kertaa fyysisesti kirjastoalan päättäjille, kun pidin BTJ:n esityksen Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä Joensuussa. Puheenvuoroni käsitteli innovaatioita ja erityisesti innovaatioverkostoja sekä tietenkin BTJ:n roolia kirjastoalan innovaatioverkostoissa. Etukäteen olin miettinyt, että onko aihe turhan irrallinen ja vaikeasti tarttuva lyhyen esityksen puitteissa. Huoli osoittautui kuitenkin täysin turhaksi Espoon Sunniva Draken ja Inarin Eija Leivon pidettyä esityksensä. Heidän esityksensä käsittelivät osaamisen kehittämistä, uusien asioiden omaksumista kirjastoissa sekä ennen kaikkea yhteistyön ja asenteen merkitystä näissä asioissa. En olisi voinut parempaa “alustusta” omalle puheenvuorolleni voinut toivoa. Esitys meni kollegoiden saaman palautteen ja erityisesti kahvitauolla minua kohtaan esitetyn kiinnostuksen perusteella oikein hyvin. Tästä se kirjastoalan ytimeen kaivautuminen nyt sitten konkreettisesti alkoi ja onneksi positiivisesti. Nyt takaisin syventymään neuvottelupäivien sisältöön.

Viimeinen päivä Nokialla

En ole paljon työasioista täällä kirjoitellut, koska Nokia on ollut hyvin tarkka asioistaan ja en ole halunnut turhaan kokeilla missä raja kulkee. Nyt kuitenkin on viimeinen päivä Nokialla edessä ja sen jälkeen uudet haasteet odottavat selättäjäänsä. Jatkossa minut tapaa Lauttasaaresta BTJ Finland Oy:n toimistolta. Uusissa hommissa vastuulleni kuuluvat liiketoiminnan kehityshankkeet ja Suomen liiketoimintojen IT, joten niihin liittyvien teemojen tiimoilta tullee tätäkin kanavaa aktivoitua.