Koeajoraportit alkavat hiukan sekalaisessa järjestyksessä, koska ensimmäinen koeajo tuli tehtyä jo kevätlumien aikaan, mutta raportti odottaa vielä(kin) muotoutumistaan. Joten toisen koeajon raportti tulee nyt ensimmäisenä luettavaksi.
Koeajossa oli tälle vuodelle uudistunut Subaru Outback 2.5i CVT Ridge-varustetasolla (hinta 43058,73 €). Edellisen version koeajoin vuonna 2012 valitessani nykyistä autoani. Silloin Outback jäi kakkoseksi Skoda Superb Combille.
Koeajoautossa oli lisävarusteina lokasuojan levikkeet, suojalistat helmoissa sekä etu- ja takapuskurien suojat. Lisävarusteiden myötä auton ulkonäkö oli hiukan maastohenkisempi ja muistutti tyyliltään hiukan Skoda Octavia Scoutia (joka myöskin on tulossa koeajoon). Itselläni varustelistalle päätyisivät todennäköisesti polttoainetoiminen lämmitin sekä peräkoukku. Niiden lisäksi pitäisi hankkia erillinen navigaattori, koska sen saa vain kalleimpaan Summit-varustetasoon.
Sain auton Espoosta Laakkoselta yön yli koeajoon ja ehdin näin ollen sovitella autoon koko 5 henkisen perheen turvaistuimineen, koirahäkkeineen ja rattaineen. Sisätilat tuli siis hyvin koeponnistettua ja todettua riittäviksi meidän tarpeisiimme. Takapenkillä oli käyttökelpoista leveyttä Skoda Superbia (vm. 2012) enemmän sekä oikein mukavasti jalkatilaa ja tavaratilaankin mahtui tavarat sen enempää sovittelematta. Kuljettajan työpisteessä löysin mitoilleni (185 cm) sopivan ajoasennon helposti ja sähkösäätöisen penkin muistitoiminnolla se oli helppo palauttaa takaisin muutosten jälkeen. Istuimen reisituki oli ehkä hiukan lyhyt makuuni, mutta muuten istuimessa ei ollut huomautettavaa.
Koeajo reitti koostui monipuolisesti erityyppisistä tieosuuksista, mukaan mahtui esikaupunkialueen teitä, maantietä, moottoritietä, pientä mutkaista paikallistietä sekä hiekkatietä. Tulipa kokeiltua auton nelivedon ominaisuuksia myös sellaisella alustalla, johon ei tavallista henkilöautoa missään olosuhteissa ajaisi. Mutaisella ja epätasaisella alustalla, neliveto X-mode-asennossa, auto eteni katurenkailla uskomattoman hienosti ilman pienintäkään sutimista. Hyvin vakuuttava suoritus. Hiekkatiellä auton normaalia pidemmät joustomatkat tasoittivat kulkua mainiosta, mutta hyvin lievää kovuutta oli ajoittain havaittavissa kuoppaisimmissa kohdissa. Auton korkeuden vuoksi alustaa on varmastikin jäykistetty tarpeettoman kallistelun välttämiseksi. Maantiellä ja mutkaisella paikallistiellä meno olikin vakaan oloista ja auton kuljettaminen tapahtui ilman ylimääräistä vaivaa. Viimeistään moottoritiellä oli huomattavissa, että Outback on selvästi hiljaisempi kuin nykyinen Skoda Superbini (vm. 2012).
Edelliseen versioon nähden Subaru on ottanut moottorista muutaman hevosvoiman lisää, en tiedä missä määrin ovat muutoksia tehneet. Vaihteiston osalta muutoksia on ainakin sen verran tehty, että nyt portaattomaan CVT-vaihteistoon on ohjelmallisesti tehty pienet portaat. Kuulemma muista merkeistä siirtyvät asiakkaat ovat pitäneet kuminauhamaista vetoa outona ja portaat helpottavat tätä. Muistelen kolmisen vuotta sitten itsekin hiukan oudoksuneeni tuntumaa, mutta nyt vaihteisto tuntui oikein mukavalta. Käytännössä huomasin, että hyvin tasaisen kiihtyvyyden vuoksi Outback kiihtyi hiukan varkain ja ainakin alussa nopeusmittarin tarkkailulle on tarvetta. Sen verran autossa on voimaa ja vetokykyä, että jarrullisen perävaunun paino saa olla peräti 2000 kg.
Elektroniikan puolella auton ehdoton ykkösominaisuus on Eyesight-kameran tukemat toiminnot eli kaistavahti, mukautuva vakionopeussäädin ja hätäjarrutoiminto. Käytännössä autolla voi ajaa vakionopeussäätimin avulla siten, että auto etenee aina säädetyllä maksiminopeudella, jos tilaa on, mutta tarvittaessa hidastaa edellä ajavan nopeuteen ja jopa pysäyttää auton itsenäisesti. Pysähdyksen jälkeen auto lähtee jälleen tavoittelemaan säädettyä nopeutta kaasupoljinta hiukan painamalla. Jonossa ajaminen ei juuri helpompaa voisi olla. Negatiivisena havaintona täytyy toisaalta todeta, että maantiellä edellä ajavan kääntyessä sivutielle järjestelmä reagoi eli jarruttaa liian voimakkaasti, koska ei ymmärrä tilannetta kunnolla. Kaikkeen hyvään verrattuna kyseessä on pieni kauneusvirhe. Ja pitäähän kuljettajalla nyt jotain tekemistä olla, ettei houkutus Facebookin päivittämiseen ajaessa kasva liian suureksi.
Äänentoiston osalta erityisiä odotuksia ei juuri ollut, mutta joitain havaintoja silti tein. Äänentoiston laatu on selvästi parempi kuin Superbin (vm. 2012) esitys aiheesta ja musiikki kuullosti oikein nautittavalta ja äänestä puuttui rasittava purkkimaisuus. Toisaalta en ainakaan ihan heti löytänyt mahdollisuutta säätää äänentoiston voimakkuutta ajomelun mukaan, joten käsin säätämistä oli hiukan tarpeettoman paljon. Viihdejärjestelmässä oli myös tuki Subaru Starlink, aha ja MirrorLink palveluille, mutta ensimmäinen toimi puhelimeni kanssa todella hitaasti ja epävakaasti, toisen kanssa en jaksanut askarrella tunnusten luomisineen ja Mirrorlinkille ei ole tukea puhelimessani, joten anti jäi tällä saralla aika vaatimattomaksi. Muilta osin auton elektroniikka edusti ns. normaalitasoa.
Kouluarvosanoina (4-10) meidän perhe antoi seuraavasti pisteitä Outbackille:
M: 9
Re: 8
Ri: 8
Ro: 10
Eli keskiarvoksi tulee 9-.
Koeajon lopputulema oli sellainen, että jos vaihtoehtoja ei olisi, niin Subaru Outback täyttäisi kevyesti autolle asettamani vaatimukset. Kun vaihtoehtoja kuitenkin on, niin käydään nekin läpi alkukesän aikana. Isoin puute on auton 5-paikkaisuus, koska välillä olisi tarvetta saada autoon oman perheen lisäksi myös yksi tai kaksi lisämatkustajaa. Seitsemän paikkaisten, tilavien ja järkevän hintaisten autojen valikoima ei ole kovin kummoinen. Käytännössä toivo siltä osin on heitetty uuden Volkswagen Touranin ja Seat Alhambran facelift-mallin varaan. Ford S-Maxin hinta nousi peräti 6000 eurolla uudistumisen yhteydessä, joten se tipahti pois listalta. Tila-autoissa toisaalta menetetään sitten muita ominaisuuksia (ainakin jos hinta pidetään tolkullisena), mutta katsotaan mihin päädytään. GL-sarjan Mersu olisi varma valinta, jos rahoitusta ei tarvitsisi miettiä 🙂
