Keskiviikko 1.6.2011
Reitti: Ajelua pienempiä teitä pitkin Kongsbergin retkeilymajalle
Ajoaika: 3h 55min
Ajomatka: 246 km
Keskinopeus: 63 km/h
Aamu valkeni jälleen aurinkoisena ja mieli oli korkealla, koska kumpikin kuljettaja alkoi olla kipujensa kanssa sujut. Illan suunnittelujen aikana oli syntynyt päätös palata Kongsbergiin ja viettää siellä hiukan aikaa. Kamat kasaan ja pyöriä pakkaamaan. Helpommin sanottu kuin tehty, kun vihainen kyhmyjoutsen esittelee uhkaavia eleitään. Kun kerran oli jo suihkupolettien kanssa sikailtu, niin jatkoimme samalla linjalla. Toisen pakatessa pyörää, toisen tehtäväksi jäi joutsenen pitäminen etäällä puutarhaletkun avustuksella. Hiukan ohi lipuneet veneilijät pyörittelivät päitään, mutta ei meillä ollut nyt aikaa jäädä keksimään hienovaraisempia keinoja herra joutsenen rauhoittamiseksi. Ja ei kai vesilintu nyt vesipisaroista pahasti voi siipeensä ottaa?
Valitsimme taas reitillemme hiukan pienempiä teitä ja Arendalin kaupunkivilinän ruvettua jo ahdistamaan oli rentouttavaa päästä taas hiukan syrjemmälle. Kävimme pikaisesti tutustumassa mm. Telemark-kanavaan. Mukavien mutkateiden jälkeen saavuimme Notoddeniin, josta piti olla enää pikkumatka Kongsbergiin. No matkaa ei paljoa ollukaan, mutta asfalttitöiden jonotusten ja ruuhkien myötä aikaa meni runsaasti arveltua enemmän. Kongsbergiin saavuttuamme päätimme majoittua Kongsberg Vandrerhjemiin, joka olikin yllätykseksemme ihan hotellitasoinen majapaikka, valitettavasti myös hinnaltaan. Halusimme kuitenkin majoittua lähelle keskustaa, koska toiveena oli päästä nauttimaan kunnon ravintolaillallinen, joten päätimme investoida majoitukseen hiukan enemmän. Ja ainahan meillä on mahdollisuus kompensoida tämä yö nukkumalla seuraava teltassa.
Majoittumisen ja pienimuotoisen siistiytymisen jälkeen suuntasimme miehekkäille pihveille joen rannassa olevaan Big Horn Steak Houseen. Pihvi oli hyvä, mutta hinta ihan järkyttävän korkea. Ruoan jälkeen otimme pienen kävelylenkin ja ihailimme kaupungin läpi virtaavaa koskea monesta suunnasta. Kamerat räpsyivät kuin muotinäytöksessä hetkittäin. Myös kaikki ohi ajaneet tai parkissa olleet muut matkaendurot saivat jakamattoman huomiomme. Virittäytyminen oli näköjään viimeistään nyt juurikin optimaalinen. Iltalenkin jälkeen oli aika soitella läheisille ja lopulta kääriytyä pitkästä aikaa lakanoiden väliin nukkumaan. Aamulla olisi herätys ihmisten aikaan, ensimmäinen lämmin aamupala ja retki paikalliseen museokompleksiin.