Saavuimme lauantai-iltana Engelbergiin noin tunnin aikataulusta myöhässä lennon viivästymisen vuoksi. Matkalla kentältä Engelbergiin ohjelmasta vastasi muutaman porilaisen miehen ryhmä, jolle nestemäinen polttoaine tuntui maistuvan hyvin. Yllättäen kuitenkin hekin olivat heti aamusta reippaina rinteessä.
Ensimmäinen laskupäivä alkoi ”rinnenäytön” merkeissä, eli hiihdeltiin oppaan kanssa ympäriinsä ja kuunneltiin vinkkejä hyvistä offareista. Pääsimme myös seuraamaan lääkärihelikopterin toimintaa vuoristossa lähietäisyydeltä. Iltapäivällä sitten hiihdeltiin omaan tahtiin rinteissä ja rinteiden vierustoilla.
Ekan päivän jälkeen päätin tutustua uudempiin vapaahiihtosuksiin paremmin ja vuokrasin itselleni loppureissun ajaksi K2 Obsethed sukset 179 cm pituisina. Kyseessä on K2 Seth -suksen kauden 08-09 protoversio, mutta ilmeisesti myyntiin tuleva suksi on aika samanlainen. Parin päivän rinne ja offarilaskujen jälkeen olen ihan myyty mies, joten ensi talvena monojen alta löytynee samanlaiset sukset itselle hankittuina. Tosin ensi kaudeksi pitänee hankkia uudet monotkin ja tietenkin siteet suksiin jne., eli pitänee aloittaa säästämään nyt heti 🙂
Toiseksi ja kolmanneksi laskupäiväksi meille piti olla varattuna vuoristo-opas, mutta tapasimmekin aamusta hissin ala-asemalla hiihto-oppaan eli siis hiihto-opettajan. Hänellä ei ollut lupaa eikä koulutusta viedä meitä mihinkään eksoottisempiin paikkoihin vaan jouduimme tyytymään rinteiden väleihin jääviin offareihin. Olihan niissäkin laskemista, mutta kaikki ne olisivat olleet tavoitettavissa ihan omatoimisesti. Hiihdon lomassa järjestelimme yhdessä oppaamme Arin kanssa kunnollista vuoristo-opasta jollekin jäljellä olevista päivistä. Lopulta sellainen löytyikin, mutta kelien vuoksi opastus järjestyi vasta perjantaille ja silloinkin Andermattissa. Eli tiedossa on siis 1,5 tunnin ajomatka per suunta perjantaina. Eli pieniä lisäkuluja siis tiedossa auton vuokrauksen ja Andermattin hissilipun muodossa.
Kolmas laskupäivä meni omalta osalta enemmänkin turistihommiksi. Kävin Titliksen yläasemalla jäätikön sisään kaivetussa luolassa ja muutenkin tutustumassa paikkoihin. Pari rinteen vierustaa tuli tosin koluttua pehmeämmän lumen perässä. Osa porukastamme kävi valloittamassa yhden hyvälumisen kurun kiipeämällä ylös ja laskemalla alas (kuvassa nousijat ympyröity). Itsellä ei riittänyt energia siihen ponnistukseen, mutta komealtahan tuo näytti alhaalta katsellessa. Jätkien seikkailu rinteen yläpuolella olevalla seinämällä lumisateen jälkeen johti muuten siihen, että ko. rinne suljettiin lumivyöryvaaran vuoksi.
Nyt meneillään olevasta neljännestä päivästä tuli omasta tahdostamme huolimatta vapaapäivä kaikkien lähialueiden hissien ollessa suljettuja kovan tuulen vuoksi. Onneksi laaksossa tulee vettä kokoajan, joten huomenna voisi olla tarjolla kunnolla pehmeää lunta ainakin ylemmillä rinteillä.