Steve Jobs kertoi laitteen myyneen ensimmäisenä päivänä 300000 kappaletta ja sen jälkeen kolmen päivän aikana 150000 kappaletta lisää eli yhteensä 450000 laitetta muutamassa päivässä. Kyseessä on melkoisen hurja määrä, kun Amazonin Kindlen kokonaismyynniksi vuodesta 2007 alkaen on arvioitu enintään miljoona laitetta. Käytännössä Apple on siis rakentanut vajaassa viikossa puolet siitä asiakaskunnasta sähkökirjoille, joka Amazonilla on lähes kolmen vuoden työn tuloksena. Oletettavasti joukossa on myös laitefriikkejä, joilla on molemmat laitteet, joten asiakaskunnat ovat osittain päällekäiset. Lisäksi Amazonin Applen alustoilla toimivat Kindle-sovellukset toki sotkevat hieman tätä matematiikkaa.

Jos on laitteita myyty paljon, niin onpa myös sisältöäkin ladattu runsaasti. Ensimmäisten päivien aikana on ladattu peräti 600000 sähkökirjaa eli keskimäärin jokainen iPad:n omistaja on ladannut enemmän kuin yhden kirjan Applen kirjakaupasta. Sitä Apple ei sentään kertonut, että kuinka suuri osa kirjoista oli maksullisia ja kuinka suuri osa maksuttomia. Tästäkin huolimatta latausmäärät osoittavat, että mielenkiintoa sähkökirjoihin asiakaskunnassa on. Vaikka osa näistä lataajista onkin varmasti kirjan ladannut ihan testimielessä, niin kyseessä on siltikin uskomattoman kova juttu. Ajatellaanpa vaikkapa usean suomalaisen taskusta löytyvää Nokian puhelinta, jossa keskimäärin on ominaisuuksia runsain mitoin. Kuinka moni on edes kokeillut kaikkia puhelimensa toimintoja? Tai tietokoneensa mukana tulleita ohjelmia? Käytännössä Apple on nyt saanut jokaisen laitteen omistajan ainakin kokeilemaan palvelua, joka on mielestäni todella hyvä suoritus. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on enemmän tai vähemmän tietokone, jossa sähkökirjojen lukemismahdollisuus on vain yksi ominaisuus muiden joukossa eikä useimmille edes missään nimessä tärkeimpiin kuuluva ominaisuus.

Mielenkiintoista (ja surullista) on kuitenkin huomata, että Applen suomenkielisiltä sivuilta ei iBooks-sovellusta löydy, joten valitettavasti vaikuttaa siltä, että Suomessa on turha odottaa sähkökirjoja saataville iPad:n tullessa täällä myyntiin kevään/kesän aikana. Kuitenkin Amazonin Kindle-sovellus on saatavilla vaikka heti. Ikävää jos Suomi taas jää syrjään tai kauas tulevaisuuteen Applen välittämien sisältöjen osalta. Tällaista ilmiötä ja julkisuutta olisi suomalaisenkin kustannusmaailman hyvä hyödyntää omien sähkökirjamarkkinoidensa luomisessa.

Henkilökohtaisesti en juuri pahastuisi, jos Flash katoaisi maailmasta. Adoben Flash on äärettömän huonosti optimoitu ja käyttää tehokkaastakin Mac-tietokoneesta kaiken prosessoritehon.

Applen kirjakaupan suurin puute suomalaisten kannalta on kuitenkin se, että maaliskuun lanseerauksen yhteydessä kirjakauppa avataan vain yhdysvaltalaisille asiakkaille. Myöskään mitään tietoa siitä miten suomalaiset kustantajat voisivat tuottaa kauppaan sisältöä ei ole ainakaan vielä saatavilla.

Laitekin on sinällään hyvin mielenkiintoinen, mutta sähköisten kirjojen lukulaitteena se ei suoraan sanottuna ole mitenkään edistyksellinen. Käytännössähän kyseessä on kaikenlaisen median kuluttamiseen suunniteltu tablet-tietokone, jonka suurin vahvuus on jatkuva yhteys verkkoon. Sähköisen lukulaitteen perinteinen vahvuus, eli pitkä akkukesto, on heitetty romukoppaan. Itse voisin kuvitella laitteen olevan erinomainen muistikirja työssä ja hupisurffailun väline vapaa-aikana. Menee varmastikin harkintaan tuollaisen hankkiminen, mutta katsotaan nyt.

Helsingin Sanomatkin on tämän päivän lehdessään noteerannut Applen julkistuksen ja samassa yhteydessä kerrottiin suurten suomalaisten kustantajien suunnitelmista sähköisten aineistojen saralla (linkki maksulliseen digilehteen). Lupaukset tänä vuonna tulevista lanseerauksista ovat kovin optimistisia verrattuna siihen, että suurten kustantajien valmiusaste edes keskustella asioista vaikkapa Helsingin Kirjamessujen aikaan lokakuussa oli varsin heikko. Luulen, että tulemme näkemään vaatimattomampia ulostuloja asian tiimoilta, kuin henkilökohtaisesti toivoisin.

Olipa Hesarin juttuun päässyt ihan virhekin, kun väittivät ettei Amazon Kindle lukulaitetta saa Suomesta. Itsekin olen sellaisen hankkinut jo lokakuussa 2009 ihan virallisen myyntikanavan kautta, joten nyt on tainnut jäädä toimittajalta faktat tarkistamatta. Se, että laitetta ei ole täällä kivijalkamyymälöissä myytävänä ei tarkoita etteikö laite olisi saatavilla. Samalla logiikalla Kindleä ei saa mistään muustakaan maasta, koska Amazon myy sitä vain verkkokauppansa kautta. Sääli, että väite oli laitettu ikään kuin WSOY:n Fredrik Rahkan suuhun, joka varmasti tietää asian oikean tilan, koska hänellä kyseinen laite käsittääkseni itselläänkin on.

Tarkoitus on siis siirtyä PC:stä kokonaan, joten kohta on myynnissä asiallinen Oblivionia asiallisesti pyörittävä kone. Reeta ei vielä uskaltanut ottaa riskiä opintoihinsa liittyvän kehittämistehtävän suhteen ja “ilmoitti” PC:n pysyvän paikallaan kunnes kehittämistehtävä on valmis ja hyväksytty. Siihen asti iMac saa asua keittiön ruokapöydällä. Onneksi ostettiin kesällä uusi isompi pöytä niin ei ole ahdasta .

Huonojakin ominaisuuksia olen jo löytänyt, esim. kaikki USB-portit ovat koneen takana. Kävinkin tänään ostamassa Verkkokaupasta Fuj:tech:n 4-porttisen USB 2.0 hubin hintaan 14.90 €. Ihan asiallisen oloinen ja mukavan pienikin. Bonuksena vielä toimii ilman virtalähdettä ja virtaa USB-portista ottavien laitteiden varalta virtalähde kuitenkin kuuluu pakettiin.

Toinen ihmetystä herättänyt murhe on langattoman verkon heikko toimivuus. Signaalitaso on viiden metrin päässä tukiasemasta 1/3 maksimista ja yhteys on hidas sekä katkova. Jos tähän löytyisi vinkkejä, niin ilomielin otan niitä vastaan. Tukiasema on Zyxel Prestige 660HW-61 ja käytössä on 128-bittinen WEP salaus. Alunperin OS X:n versio oli 10.4.7 ja päivitin sen 10.4.8 versioon, mutta sillä ei tuntunut olevan mitään vaikutusta.

No nythän sitä vasta malttamattomana odotellaan uutta konetta saapuvaksi, kun sähköpostiin on tippunut tieto toimituksen lähtemisestä ja tilauksenseurannasta voi seurata osatoimitusten matkaa maapallon eri puolilta Suomea kohti. Näillä näkymin ensi viikon perjantaina voisi kone olla käytettävissä.

Kurssilla istuminen ei varmasti mennyt hukkaan, mutta yllättävän paljon pystyin hyödyntämää aikaisempaa kokemustani Linuxista, HP-UX:stä ja jopa Windowsista. Unix-varianttien kanssa hankitun kokemuksen hyödyntämisen mahdollisuus oli kyllä odotettavissakin, koska nykyinen OS X perustuu kuitenkin merkittävässä määrin FreeBSD Unix-varianttiin.

Nyt on siis takana 12 tuntia intensiivistä Macin käyttöä ja vielä yksinappisella hiirellä. Aika hyvin sitä parin päivän aikana sopeutuu pois Windowsista, onneksi. Jo ensimmäisen kurssipäivän jälkeen piti oikein keskittyä Windowsin käyttöön kotona.

Yhden pienen ongelman jo kyllä havaitsin Macin kanssa, tämän blogin päivittäminen Macin Safari-selaimen kanssa ei onnistu kuin ainoastaan muotoiluttomassa tekstimuodossa. Kuvien, linkkien ja muotoilujen käsittely ei toimi lainkaan. Tämäkin kirjaus on tehty siitä syystä Netscape-selaimella.

Olipa kerrankin hyötyä siitäkin, että harrastaa opiskelua näin töiden ohella, koska pääsin hyödyntämään Applen opiskelijahintoja. Sain koneen ohella ostaa vanhan mallisen iPod Nanon 2Gt:n muistilla hintaan 25 euroa (normaalisti 160 euroa) ja Aperture 1.5 softan 129 eurolla (normaalisti 319 euroa). Itse koneestakin valittuine laajennuksineen sain 6% alennuksen.

Merkittävä tekijä Mac:n valinnassa oli juuri edellä mainittu Aperture-ohjelmisto. Kyseessä on käytännössä yhdistetty digikuvien hallintaan ja käsittelyyn tarkoitettu sovellus. Vain erikoisempia kuvankäsittelytoimenpiteitä varten on tarpeen käyttää varsinaisia kuvankäsittelyohjelmia (esim. Photoshop tai GIMP).

Nyt vaan odotellaan koneen saapumista kotiovelle. Arvioitu lähetyspäivämäärä Kiinasta on koneelle 5.10. ja siihen sitten kuljetus Suomeen vielä päälle. Eli käytännössä pari viikkoa joutuu malttamaan. Aperturen osalta menee ilmeisesti muutama päivä pidempään, koska uusi versio on juuri julkaistu. iPodissa menee sitten vieläkin kauemmin, kun päätin ottaa siihen ilmaisen kaiverruksen. Kaiverrusta valitessani päästin vapaaksi pienen sisäisen nörttini. Kaiverrukseksi tulee Bill Gatesin kiistanalainen lausunto “640k of memory should be enough for anybody.” vuodelta 1981. Jälkeenpäin Gates on kyllä kiistänyt koskaan sanoneensa mitään tuollaista, mutta päätin silti valita sen. Hupaisaahan tässä on jo pelkästään se, että iPodissani on yli 50 kertaa enemmän keskusmuistia.