Olin jo pidempään etsiskellyt itselleni sopivaa metsästyspäiväkirjaa ja tiedustelin jopa sellaisen teettämistäkin Promaakarilta, mutta se oli liian arvokasta hupia minun makuuni. Asiasta kahvitunnilla mainitessani, eräs työkaveri (kiitos Tero) ehdotti Moleskine muistikirjaa tarpeeseeni, koska onhan sellainen kestänyt Ernest Hemingwaynkin matkassa. Ihan joka paikasta ei sitten löytynytkään mieluista mallia, mutta viimein Kiasman Rosebud-myymälästä tärppäsi. Nyt sitten alkaa harakanvarpaiden töhertäminen kirjaan.

Kukahan mahtaa olla Amazonin sopimusoperaattori Suomessa? Pikaisella googlauksella ei löytynyt pienintäkään vinkkiä.

Vaikka kyseisen sivuston lukijat edustavatkin ns. diginatiiveja, ei tulosta voi kuitenkaan ohittaa ihan kevyesti. Näiden edelläkävijöiden jalanjäljissä kulkee melkoisen suuri osa meistä. Hyvä esimerkki tästä on älypuhelinten leviäminen ns. tavallisten ihmisten käyttöön. Nekin olivat aluksi pienen edelläkävijäjoukon suosiossa, mutta Nokian ja Applen kaltaisten yritysten tukemana aika moni meistä käyttää älypuhelin kategoriaan kuuluvaa laitetta. Muutos on tapahtunut pääasiassa muutaman viime vuoden aikana.

En päässyt itse kyselyyn vastaamaan, mutta en tiedä olisinko osannut edes vastata. Itse olisin tällä hetkellä vaihtamaan lehdet ja osan ammattikirjallisuudesta iPadiin, mutta vielä löytyy monia kaunokirjallisuuden teoksia, joiden fyysisen kappaleen omistaminen tuntuu tärkeältä. Pääsin kokeilemaan iPadia maanantaina ja kokemus oli häkellyttävän positiivinen. Väitän, että Apple osui kultasuoneen ja pääsi määrittämään kuluttajien vähimmäisodotukset tablettien osalta. Ja voin sanoa, että rimaa ei vedetty ihan matalalle, jos vertaa vaikka normaaliin Microsoftin ja Nokian tarjoamaan käyttäjäkokemuksen tasoon.

Ihan toinen kysymys muuten on se, että onko sähkökirja fyysisen “kopio” vai onko se jo täysin uudenlainen teos. Jälkimmäisestä hieman esimakua Huffington Postin sivuilta.

Steve Jobs kertoi laitteen myyneen ensimmäisenä päivänä 300000 kappaletta ja sen jälkeen kolmen päivän aikana 150000 kappaletta lisää eli yhteensä 450000 laitetta muutamassa päivässä. Kyseessä on melkoisen hurja määrä, kun Amazonin Kindlen kokonaismyynniksi vuodesta 2007 alkaen on arvioitu enintään miljoona laitetta. Käytännössä Apple on siis rakentanut vajaassa viikossa puolet siitä asiakaskunnasta sähkökirjoille, joka Amazonilla on lähes kolmen vuoden työn tuloksena. Oletettavasti joukossa on myös laitefriikkejä, joilla on molemmat laitteet, joten asiakaskunnat ovat osittain päällekäiset. Lisäksi Amazonin Applen alustoilla toimivat Kindle-sovellukset toki sotkevat hieman tätä matematiikkaa.

Jos on laitteita myyty paljon, niin onpa myös sisältöäkin ladattu runsaasti. Ensimmäisten päivien aikana on ladattu peräti 600000 sähkökirjaa eli keskimäärin jokainen iPad:n omistaja on ladannut enemmän kuin yhden kirjan Applen kirjakaupasta. Sitä Apple ei sentään kertonut, että kuinka suuri osa kirjoista oli maksullisia ja kuinka suuri osa maksuttomia. Tästäkin huolimatta latausmäärät osoittavat, että mielenkiintoa sähkökirjoihin asiakaskunnassa on. Vaikka osa näistä lataajista onkin varmasti kirjan ladannut ihan testimielessä, niin kyseessä on siltikin uskomattoman kova juttu. Ajatellaanpa vaikkapa usean suomalaisen taskusta löytyvää Nokian puhelinta, jossa keskimäärin on ominaisuuksia runsain mitoin. Kuinka moni on edes kokeillut kaikkia puhelimensa toimintoja? Tai tietokoneensa mukana tulleita ohjelmia? Käytännössä Apple on nyt saanut jokaisen laitteen omistajan ainakin kokeilemaan palvelua, joka on mielestäni todella hyvä suoritus. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on enemmän tai vähemmän tietokone, jossa sähkökirjojen lukemismahdollisuus on vain yksi ominaisuus muiden joukossa eikä useimmille edes missään nimessä tärkeimpiin kuuluva ominaisuus.

Mielenkiintoista (ja surullista) on kuitenkin huomata, että Applen suomenkielisiltä sivuilta ei iBooks-sovellusta löydy, joten valitettavasti vaikuttaa siltä, että Suomessa on turha odottaa sähkökirjoja saataville iPad:n tullessa täällä myyntiin kevään/kesän aikana. Kuitenkin Amazonin Kindle-sovellus on saatavilla vaikka heti. Ikävää jos Suomi taas jää syrjään tai kauas tulevaisuuteen Applen välittämien sisältöjen osalta. Tällaista ilmiötä ja julkisuutta olisi suomalaisenkin kustannusmaailman hyvä hyödyntää omien sähkökirjamarkkinoidensa luomisessa.

BTJ:n tämän vuotisessa asiakasseminaarissa kirjastoalan vaikuttajilta kysyttiin mm. sitä, että mikä taho on ratkaisevassa roolissa tarjonnan aikaansaamisessa. Yli 60% vastaajista näki kustantajien pitävän ratkaisun avaimia käsissään. Kuitenkin kuultuani tekijäjärjestöjen puheenvuoroja en ole aivan varma, että missä määrin kustantajilla ihan oikeasti on noin määräävä asema. Tekijäjärjestöjen puheenvuoroista paistaa nimittäin hyvin vahvasti läpi haluttomuus antaa sähköisiä julkaisuoikeuksia kustantajille. En usko, että haluttomuus johtuu tarpeesta vaikeuttaa tilannetta vaan ihan yksinkertaisesti siitä, että kellään ei ole selvää näkemystä sähköisen kustantamisen vaikutuksista tekijöiden tulotasoon. Suurin pelkohan on se, että sähköisten kirjojen piratismi johtaa kirjailijoiden tulojen katoamiseen. Toisenlaisiakin esimerkkejä toki löytyy, mutta niissä lähes poikkeuksetta kirjailijan työtapa ja rooli muuttuvat suhteessa nykyiseen. Kuinka moni nykykirjailija on valmis tai kykenevä muuttamaan työskentelytapojansa perusteellisesti?

Miksi kirjastot muuten ovat niin innoissaan e-kirjoista? Perimmäinen syy on varmastikin kehityksessä mukana pysyminen ja mahdollisuus pitkästä aikaa olla profeetta omalla maallaan. En kuitenkaan olisi kovinkaan yllättynyt jos kirjastotoimenjohtajien takaraivoissa houkuttelee ajatus muuttaa kirjaston kulurakennetta pääsemällä eroon kirjojen liikutteluun käytettävistä kulueristä. Voin kuvitella, että usean toimipisteen kirjastoissa tai aineistokimppojen kirjastojen toimipisteiden välillä kirjojen liikuttelu ei ole ihan ilmaista. Käyttämällä tuokin raha aineistoon ja muihin palveluihin voisi kirjasto vastata ihan uudenlaisten kohderyhmien tarpeisiin.

Aika tiukkaa analyysiä tilanteesta jo tehty rapakon takana (tosin hieman oma lehmä ojassa).

Applen ja Amazonin nokittelu sähköisten sisältöjen osalta lähti kuluttajan kannalta ns. lapasesta heti alkumetreillä. Macmillan kustantamon e-kirjat ovat poistuneet Amazonin valikoimasta ja ovat jatkossa saatavilla vain Applen kaupan kautta. Perinteinen kustannusalan käytäntö, jossa kustantajat ovat pyrkineet täyttämään kaikki kanavat tuotteillaan on näköjään Amazonin hintoihin kohdistuvan sanelukäytännön myötä muuttumassa. Tämä ei voi olla positiivinen uutinen kuluttajille eikä e-kirjojen leviämiselle.

Juuri kun päästiin eroon HD-DVD ja Blu-Ray jakautuneisuudesta elokuvin osalta, niin nyt sama murhe on edessä e-kirjojen kanssa. Höh.

Applen kirjakaupan suurin puute suomalaisten kannalta on kuitenkin se, että maaliskuun lanseerauksen yhteydessä kirjakauppa avataan vain yhdysvaltalaisille asiakkaille. Myöskään mitään tietoa siitä miten suomalaiset kustantajat voisivat tuottaa kauppaan sisältöä ei ole ainakaan vielä saatavilla.

Laitekin on sinällään hyvin mielenkiintoinen, mutta sähköisten kirjojen lukulaitteena se ei suoraan sanottuna ole mitenkään edistyksellinen. Käytännössähän kyseessä on kaikenlaisen median kuluttamiseen suunniteltu tablet-tietokone, jonka suurin vahvuus on jatkuva yhteys verkkoon. Sähköisen lukulaitteen perinteinen vahvuus, eli pitkä akkukesto, on heitetty romukoppaan. Itse voisin kuvitella laitteen olevan erinomainen muistikirja työssä ja hupisurffailun väline vapaa-aikana. Menee varmastikin harkintaan tuollaisen hankkiminen, mutta katsotaan nyt.

Helsingin Sanomatkin on tämän päivän lehdessään noteerannut Applen julkistuksen ja samassa yhteydessä kerrottiin suurten suomalaisten kustantajien suunnitelmista sähköisten aineistojen saralla (linkki maksulliseen digilehteen). Lupaukset tänä vuonna tulevista lanseerauksista ovat kovin optimistisia verrattuna siihen, että suurten kustantajien valmiusaste edes keskustella asioista vaikkapa Helsingin Kirjamessujen aikaan lokakuussa oli varsin heikko. Luulen, että tulemme näkemään vaatimattomampia ulostuloja asian tiimoilta, kuin henkilökohtaisesti toivoisin.

Olipa Hesarin juttuun päässyt ihan virhekin, kun väittivät ettei Amazon Kindle lukulaitetta saa Suomesta. Itsekin olen sellaisen hankkinut jo lokakuussa 2009 ihan virallisen myyntikanavan kautta, joten nyt on tainnut jäädä toimittajalta faktat tarkistamatta. Se, että laitetta ei ole täällä kivijalkamyymälöissä myytävänä ei tarkoita etteikö laite olisi saatavilla. Samalla logiikalla Kindleä ei saa mistään muustakaan maasta, koska Amazon myy sitä vain verkkokauppansa kautta. Sääli, että väite oli laitettu ikään kuin WSOY:n Fredrik Rahkan suuhun, joka varmasti tietää asian oikean tilan, koska hänellä kyseinen laite käsittääkseni itselläänkin on.

Konvertoin käsin pari BTJ Kustannuksen kirjaa laitteeseen ja olin todella yllättynyt kuinka pienellä vaivalla laitteeseen sai omaa aineistoa kohtuullisen edustuskelpoisena. Kustannusprosessissa ei ihan hirveän suuria muutoksia tarvitse tehdä, jotta olisi mahdollista julkaista aineistoa myös e-kirjoina. Kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa laitteeseen ja lukukokemukseen Helsingin kirjamessuilla BTJ:n osastolla 6d89. Suosittelen, mutta vain niille joilla on varaa hankkia itselleen samanlainen laite On se vaan sen verran koukuttava…

Vielä kun Amazon saisi Suomessa jonkun operaattorin kanssa sopimuksen langattomien ominaisuuksien käyttämisestä, niin voittajaa on vaikea löytää. Jollei sellainen sitten ole Sonyn uusi langattomalla yhteydellä varustettu laite. Liikehdintää lukulaitemarkkinoilla ja muutenkin e-kirjojen ympärillä on nyt aika runsaasti, joten on mielenkiintoista nähdä kuinka mm. Viestinnän keskusliiton hanke asian ympärillä pysyy markkinoiden vauhdissa.